Viimeinen valtuuston kokous

Sinne jäi, oma paikka valtuustosalissa. Läppäri kiinni, muistio kiinni. Ensi sunnuntaina nähdään löytyykö salista vielä parrakkaalle kaverille jakkaraa. Outo ja tyhjä fiilis. Paljon tehty, vielä enemmän tekemättä.

Valtuustokauden viimeinen kokous olisi ollut paljon lyhyempi jos se olisi pidetty ensi maanantaina. Tänään kokoustimme yli neljä tuntia. Vaalien vaikutuksesta huolimatta, keskustelu oli hyvää ja oli myös hyvä äänestäen tuoda kantoja esille.

Käsittelimme hallintosäännön, eli kaupungin toimintaa ohjaavan asiakirjan muutokset. Asukaslautakunta ja sivistyslautakunta yhdistyy hyvinvointilautakunnaksi ja sivistyslautakunta muuttaa nimensä kasvatus- ja opetuslautakunnaksi. Näiden lisäksi erilaisia tarkennuksia ja teknisiä korjauksia hallintosääntöön.

Kokouskäytäntöihin Perussuomalaiset ehdottivat kommentti- ja repliikkipuheenvuorojen rajaamista kolmeen minuuttiin. Toin esille sen että kokouksemme ovat oikeasti lyhyitä, ”parhaimmillaan” jopa puoli tuntia. Ei ole mitään syytä rajoittaa puheoikeutta. Ei tätä voi kannattaa. Valtuustosali ja valtuuston kokous on paikka jossa saa puhua. On puheenjohtajan tehtävä tarvittaessa ohjata puheenvuoro tai keskustelu itse asiaan. Äänestyksessä vain perussuomalaiset halusivat tätä.

Hallintosäännöstä esitettiin poistettavaksi myös johtajan hoitajan tehtäväkuva. Vihreiden Minna Sorsan teki loistavan muutosesityksen että tätä ei tehtäisiin vaan tarkasteltaiin tarkemmin ja perusteellisemmin perusturvaa hallintosäännössä. Kannatin tätä muutosesitystä. Kannatusta tuli myös mm. Kokoomuksesta ja vihreiltä. Hoitotyössä työskentelee todella iso määrä työntekijöitä. Hoitotyötä johtavat tulee näkyä myös kaupunginhallintosäännössä, eikä sieltä sote-uudistuksen kynnyksellä ole tarvetta poistella rivejä.

Tänään myös Akavan sairaanhoitajat olivat ottaneet asiaan kantaa ja olleet todella huolissaan tästä esityksestä. Tätä korkeastikoulutettujen sairaanhoitajien ammattijärjestön kannanottoa Perussuomalaisten riveistä kutsuttiin ”vihreän valtuutetun villiksi ideaksi”. Eikä tämä mikään villi idea ollut, asia jäi ilmaan viikko sitten hallituksessakin. Asiaa ihmeteltiin silloinkin.

Muutosesitys sai taakseen niukan enemmistön, 25 ääntä. Hallintosäännön muutoksen puolella oli 23 valtuutettua, kahden äänestäessä tyhjää.

Joka vaalien alla toistuva populistinen kokouspalkkioiden pienentämisesitys tuli myös hallintosääntöön. Perussuomalaiset esittivät valtuuston, hallituksen ja lautakuntien 20% leikkausta. Kun kysyin tarkoittavatko tosiaan sitä että neuvostojen kokouksista maksetaan enemmän kuin lautakuntien, alkoi muutosesityksen muuttaminen, eikä tarkkoja lukuja tullutkaan. Halvalla saa siis myös halpoja muutosesityksiä.

Kokouspalkkiot ovat herkullinen ja mehevä populistinen aihe. Tuskin kukaan kokoustaa tai lähtee politiikkaan niiden takia. Eivät ne oikeasti niin isoja ole, ainakaan siihen työmäärään nähden mitä vaikuttamistyössä tehdään, ja kun päätetään ja vastataan kaupungin toiminnasta. Sairaanhoitopiirissä tuplattiin kokouspalkkiot, mikä on jo todella rajua, en lähtisi meillä korottamaan, mutta en näe kuin populismin syynä laskea palkkioita. Jos valtuutettu kokee palkkionsa suureksi, on todennäköisesti syytä tarkastella paljonko on työlle antanut, onko perehtynyt ja onko ehdottama muutosesitys järkevä ja toteutuskelpoinen, kuten nyt. Palkkioiden laskemisen vaatimus on toki linjassa myös muiden tulojen laskemisen suhteen. Tätä vaativat ovat olleet auliisti laskemassa myös palkansaajien ansioita ja työehtoja.

Muutostalousarviossa keskusteltiin paljon sairaanhoitopiirin kasvaneita kustannuksia. En usko että tällä saralla kustannukset tulevat laskemaan. Sairaat pitää hoitaa, se maksaa. Huoltosuhteemme on kehno. Tämä pitää hyväksyä. Ennaltaehkäisyys panostaminen auttaa, mutta ei korjaa koko tilannetta. Nyt ei edes uskalla ajatella millainen tilanne on vuosien päästä. Muutostalousarviossa myös hyväksyimme Vihreiden Jussi Kytömäen ponsiesityksen: ”Valtuusto toivoo, että uudelle kasvatus- ja opetuslautakunnalle valmistellaan jo elokuun kokoukseen selvitys oppimisen tuen tilasta Ylöjärvellä.”. Tämä on hyvä esitys, mutta voi olla että Elokuu on liian tiukka aikataulu tälle.

Muutostalousarviossa on myös varauduttu 250 000 eurolla koko henkilöstön koronapalkitsemiseen. Se tarkoittaa noin sadan euron bonusta jokaiselle kaupungin duunarille. Seutukuntaan ja moniin muihinkin verraten tämä korvaus on alakantttiin. Vasemmistoliiton valtuutettu Anna Jukantupa esitti Arja Uusikartanon kannattamana summan tuplaamista, jolloin raha riittäisi edes 200 euron koronakorvaukseen henkilöstölle. Äänestyksessä tämä ei valtuustolle kelvannut, 23 kannatti rahan tuplaamista, 27 tyytyi sataseen, yksi äänesti tyhjää. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ryhmät olivat yksimielisiä siitä että koronakorvauksen määrärahaa ei lisätä.

Jätimme myös valtuustoaloitteen Rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseksi asiakastarpeita vastaavaksi.
Aloitteen voi lukea täältä: https://ylojarvi.vas.fi/2021/06/07/valtuustoaloite-rakenteellisen-sosiaalityon-kehittaminen-asiakastarpeita-vastaavaksi/ 

Maksuton ehkäisy myös 20-25 vuotialle

Valtuustokauden alussa valtuustolle jätettiin kaksi aloitetta maksuttomasta ehkäisystä. Keskustan valtuustoryhmä jätti aloitteen maksuttomasta ehkäisystä alle 20 -vuotiaille. Vihreiden valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen maksuttomasta ehkäisystä alle 25 -vuotiaille.

Perusturvalautakunnan käsittelyssä lautakunta äänesti päätökseksi maksuttoman ehkäisyn alle 25 -vuotiaille ylöjärveläisille. Lautakunnan tahtotila laajentaa maksutonta ehkäisyä oli selkeä, äänestystulos oli 10-1.

Asiaa ei kuitenkaan huomioitu perusturvalautakunnan tulevan vuoden talousarviossa. Tapahtuiko tässä luottamushenkilöillä jokin työtapaturma kun tämä ei kuitenkaan toteutunut? Itse myönnän että tämä meni kyllä ihan täysin ohi. Toisin kuin lautakunnan tahtotila edellytti, talousarvioon varattiin rahaa vain alle 20 -vuotiaiden ehkäisylle. Tästä jäi käytäntö että meillä on edelleen maksuton ehkäisy, mikä on hyvä, mutta vain alle 20 -vuotiaille. Nyt tätä täytyy laajentaa tarpeita ja lautakunnan tahtoa vastaavaksi. (kuva alla)

Yhteistyöllähän tämän korjaaminen onnistuu. Teimme Vihreiden Jenni Kiiskisen kanssa valtuustoaloitteen varata tulevan vuoden talousarvioon resurssit laajentaa maksuton ehkäisy 20-25 vuotiaille. Pyysimme kaikkia muita valtuutettuja myös osallistumaan allekirjoituksellaan aloitteeseen, yli puolue ja ryhmärajojen.

Aloitteemme: 

Valtuustoaloite koskien maksuttoman ehkäisyn laajentamista ikäluokkaan 20-24-vuotiaat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan muun muassa valistuksen kehittyminen ja kuntien panostukset seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluihin vähentävät raskaudenkeskeytysten määrää sekä parantavat nuorten seksuaaliterveyttä.

Maksuton ehkäisy on merkittävä hyvinvointiteko ja tehokas kontaktointikeino seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa ja maksuttoman ehkäisyn on todettu lisäävän ehkäisyn käyttöä.

Aiempia maksutonta ehkäisyä koskeviin aloitteisiin on perusturvalautakunnan osalta suhtauduttu myönteisesti. Kaupunkistrategian vision ”Rohkea edelläkävijä” mukaisesti tulisi kehittää rohkeasti ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluita ja –kokeiluja kansallisten uudistusten odottamisen sijaan. Myös muilta osin kaupunkistrategia tukee tämän toimintamallin laajentamista.

Vaikka maksuttoman ehkäisyn tuoma taloudellinen säästö terveydenhuoltokustannuksissa on merkittävä, tärkeintä on, että nuoret pysyvät terveinä ja hyvinvoivina eivätkä joudu läpikäymään raskaudenkeskeytystä. Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään 20-24-vuotiaiden ikäluokassa, minkä vuoksi maksuttoman ehkäisyn ikäraja on perusteltua asettaa 25 ikävuoteen. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista. Maksuton ehkäisy myös ikäluokassa 20-24-vuotiaat olisi suurempien toimenpiteiden ja kustannusten syntymisen ennaltaehkäisyä sekä nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Ylöjärven kaupunki valmistelee maksuttoman ehkäisyn laajentamista ja käyttöönottoa vuoden 2022 talousarvioon.

 

Graffitiseinä tulee

Teimme syksyllä valtuustoaloitteen graffitiseinästä ja muraaleista Ylöjärvelle.

Tällä viikolla vapaa-aikalautakunta käsitteli aloitteen ja näyttää siltä että aloitteemme toteutuu!

Aloitteen pohjalta vapaa-aikatoimi yhdessä tekniikka- ja ympäristötoimen kanssa, valmistelee vapaata graffitiseinää. Mahdollinen sijoituspaikka on tulevan skeittiparkin yhteydessä. Tämä sijainti olisi todellakin hyvä, se on varsin hyvin saavutettavissa ja keskusta-alueella. Skeittiparkin tavoin graffitiseinä saattaa kokea nimby -ilmiötä, eli sitä ei haluta ihan lähelle asutusta. Tällä sijainnilla se ei ole ihan kenenkään seinän takana, vaikka sinne onkin helppo pääsy.

Vapaan graffitiseinän lisäksi Haaviston alueen kahteen uuteen alikulkutunneliin tultaisiin toteuttamaan katutaidetta. Lisäksi koululaisille voitaisiin järjestää kursseja, joissa itse taiteen tekemisen lisäksi, olisi myös mm. katutaiteen historiaa. Kursseja voitaisiin järjestää esimerkiksi harrastamisen Ylöjärven mallissa.

Tämä kuulostaa enemmän kuin todella hyvältä!

Eikä tässä vielä kaikki. Saatamme saada Ylöjärven ensimmäisen muraalin, eli ison seinämaalauksen, vesitornimme kylkeen. Arvokkaalla paikalla, arvokkaan harjumme päällä sijaitseva vesitorni on juuri viime vuonna kokenut peruskorjauksen. Vastauksen perusteella on mahdollista että sen kylkiä koristaa muraali vuonna 2022. Harmaa, korkea vesitorni tarjoaa mielenkiintoisen paikan tarjota katutaidetta todella monille.

Yle Tampereen uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-11807944 

Ylöjärven uutiset: https://ylojarvenuutiset.fi/2021/02/25/saadaanko-ylojarvelle-ensimmainen-muraali-elavoittamaan-kaupunkikuvaa-minna-vallinin-mukaan-mahdollinen-kohde-sijaitsee-ylojarven-harjulla/ 

Nuorille kaavaillaan jälleen graffitipajaa, jossa Haaviston uudet alikulkutunnelit saisivat väriä pintaansa – Kaikille avoin graffitiseinä haluttaisiin Valon skeittiparkin yhteyteen

Ananas.

Ananas kuuluu pizzaan.

Tämä on siis mun mielipide. Kuntavaaleissa ja kunnan päätöksenteossa sillä ei ole merkitystä mikä on mun, sun tai kenenkään muunkaan mielipide pizzan täytteistä. Jos et tykkää, niin se on yhtä oikein.

Mutta lähes tämän kaltaisia kysymyksiä kysellään joissakin vaalikoneissa. Ja kyllähän kuntavaaleihin jotkut ratsastaa EU:n elpymisrahoitukseen liittyvillä seikoilla tai sillä nauttiiko maamme hallitus eduskunnan luottamusta. Kuten pizzan täytteet, niitä ei käsitellä valtuustosalissa.

Mutta nyt kun puheeksi tuli ananas. Hedelmä jonka viljelylle ilmastomme ei sovellu. Sanotaan ei lähiananakselle ja pyritään siihen että ilmastomme ei mahdollista tulevaisuudessakaan ananaksen viljelyä.

Ja kun tarvitsemme ananasta, vaikkapa pizzaan, niin käyttäisimme Reilun kaupan tuotteita. Siellä missä ilmastomahdollistaa ananaksen viljelyn, tulee se tehdä kestävästi ja siten että paikallinen duunari saa ansaitsemansa palkan. Meillä kaupunkina on mahdollisuus vaikuttaa tähän. Tästä syystä olemmekin tehneet valtuustoaloitteen, että Ylöjärvestä tulisi Reilun kaupan kaupunki.

Maksuton aamupalatarjoilu peruskouluihin

Valtuustoaloite maksuttomasta aamupalatarjoiluista peruskouluissa

Aamiainen on päivän tärkein ateria. Erityisesti aamiaista tarvitsevat kasvavat lapset ja nuoret. Se myös auttaa keskittymään koulupäivän ajan. Valtakunnallisesti joka neljäs 4.-5. luokkalainen jättää aamupalan syömättä. Ylöjärvellä luku on hitusen parempi, mutta ei silti kovin hyvä. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyssä aamupalan jätti syömättä 23,7%. Kehitys on huolestuttava, sillä tulos on heikentynyt aikaisemmasta prosenttiyksiköllä.

Toimiva hyvinvointiyhteiskunta tukee ja tarjoaa apua silloin kun sitä tarvitaan. On meidän yhteiskuntamme arvovalintoja miten puutumme siihen että päivän tärkein ateria jää yhä useammalta syömättä. Tarjotaan aamupalaa siellä mihin jokainen lapsi aamulla menee, koulussa.

Maksutonta aamupalatarjontaa kouluissa on kokeiltu jo mm. Lahdessa, josta on saatu erittäin positiivisia tuloksia (https://yle.fi/uutiset/3-10968074). Aamupala tarjonta on tuonut tukea sosioekonomisiin eroihin ja auttaneet lapsia keskittymään koulupäivään. Lisäksi aamupalahetkellä on voitu tarjota kiireetön kohtaaminen koulun aikuisten ja lasten kanssa.

Yllä mainituista syistä jätimme tänään valtuustoaloitteen maksuttomasta aamupalatarjoilusta peruskouluissa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmät jättävät saman sisältöisiä valtuustoaloitteita tässä kuussa myös muissa Suomen kunnissa.

Aamiaisen lisäksi turvaa lasten aamuihin tuo tarpeen mukaiset hoitojärjestelyt. Tällä hetkellä moni aikaisin töihin lähtevä joutuu pähkäilemään miten alaluokkalaisen lapsen kouluun meno sujuu. Hyvin monet ”kauko-ohjaavat” lapsiaan puhelimen välityksellä joka aamu.

Syntyvyyskeskustelu on käynyt jo useamman vuoden kuumana ja aiheeseen liittyen lapsiperhemyönteisyydestäkin on aika-ajoin puhetta, mutta silti meiltä usein puuttuu toimiva ja turvallinen varhaisten aamujen hoito. Työelämän ja lasten hoidon yhteen sovittamisessa on tässä paljon tehtävää.

Samassa valtuustoaloitteessa esitimme että tulevassa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan alakoululaisten aikaisten aamujen hoidon tarve asukaslähtöisesti.
Aamupala ja turvallinen aamu kuuluu kaikille.

1.2.2021 jättämämme valtuustoaloite alla: 

 


Maksuton aamupalatarjoilu peruskouluihin

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan peruskouluikäisistä huomattava osa ei syö aamupalaa joka arkiaamu. 4. ja 5. luokkalaisista luku on 26 prosenttia, ja 8. ja 9. luokkalaisten osalta jopa 41,4 prosenttia. Tutkimukset ovat osoittaneet linkin terveellisen aamupalan ja koulumenestyksen välillä, mutta kaikissa kodeissa ei ole samanlaisia edellytyksiä huolehtia ravitsevasta aamiaisesta. Lisäksi Sosiaalibarometri 2020 on osoittanut koronakriisin näkyneen kunnissa toimeentulon ongelmina. 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä katsoo, että kriisi on lisännyt muun muassa ruoka-avun tarvetta, mikä on vääjäämättömästi vaikuttanut myös koululaisiin.

 

Niissä kunnissa, joissa koulut ovat tarjonneet ilmaisen aamupalan, ovat tulokset olleet positiivisia. Esimerkiksi Lahdessa on syksystä 2019 asti tarjottu viikoittainen aamupala neljässä koulussa, jotka on valittu kokeiluun. Aamiainen on auttanut paitsi jaksamaan koulutyössä, myös mahdollistanut aikuisten kiireettömän kohtaamisen ja kartoittamaan koululaisten elämään mahdollisesti liittyviä haasteita. Kokeiluista saadun palautteen perusteella yhteisöllinen koulupäivän aloitus on rauhoittanut oppilaita ja antanut koulutyöhön hyvän lähtökohdan.

 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Ylöjärven kaupunki tarjoaa jatkossa perusopetuksen oppilaille maksuttoman aamupalan kouluissa. Toimella pystymme tasaamaan oppilaiden välisiä sosioekonomisia eroja sekä rauhoittamaan koulupäiviä. Esitämme myös, että maksuttoman aamupalan tarjoamisen vaikutuksia oppilaiden jaksamiseen ja hyvinvointiin seurataan.

Lisäksi Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että Ylöjärven kaupunki tarkastelee asukaslähtöisesti perusopetuksen alaluokkien varhaisaamujen hoidon tarvetta ja toteutusta lähikouluissa ja lähipäiväkodeissa osana palveluverkkoselvitystä.

 

1.2.2021

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Tarvitsemme pyöräbaanan

Pyörällä Tampereelle

Nykytila

Soppeenmäestä pyörätie Tampereelle kulkee Mikkolantietä pitkin. Kyseessä on kevyenliikenteenväylä jossa pyöräilijöiden lisäksi kulkee jalankulkijoita ja muuta kevyttä liikennettä. Jalankulkijoiden joukossa on niin juoksulenkillä olevia, koiran ulkoiluttajia, lapsia kuin ikäihmisiä sekä lastenvaunuja työntäviä. Myös pyöräilijöitä väylällä on runsaasti. Onhan kyseessä käytännössä ainoa käytettävä väylä Ylöjärven ja Tampereen välillä.

Kahden hyvin erilaisen kulkumuodon, hitaiden jalankulkijoiden sekä nopeiden pyöräilijöiden lisäksi reitillä on lukuisia risteyksiä autotien kanssa. Sauriontien ja Teivon raviradan välillä on kymmenkunta vilkasta risteystä Mäkkylänrinteen kerrostaloille, päiväkodille ja tien varressa olevalle liikerakennukselle. Lisäksi on kourallinen pihaliittymiä. Ilmakuvassa risteykset merkitty keltaisella.

Teivossa väylä jatkuu suoraan Tampereen puolelle Lamminpään läpi tai tietä ylittämällä Vaasantien varressa kulkevaa kevyenliikenteen väylää.

Ylöjärvellä kulkee kevyenliikenteenväylä Vaasantien varressa aina Metsäkylän rajalta Soppeenmäkeen. Tampereelle tätä pyöräilevät joutuvat ylittämään vilkkaan Mikkolantien väistämisvelvollisina Sauriontien kohdalla. Tässä kohtaa soisi kyllä olevan uuden tieliikennelain mukainen polkupyörän ylityspaikka. Sen verran usein (epätietoiset?) autoilijat ja pyöräilijät sopivat omat ylitysjärjestyksensä.

Reitin suurinopeuksisin ja vilkkain osuus on siis laitettu kiertämään Mikkolantien kautta. Epäkätevästi ja turvattomasti.

Nykytilanteessa Ylöjärven ja Tampereen välinen runsas ja kasvava pyöräliikenne kulkee siis ahtaalla kevyenliikenteen väylällä, joka sisältää useita vaarallisia risteyksiä autojen kanssa sekä vilkkaasti liikennöidyn tien ylittämistä. Osa matkasta saattaa sujua jouhevasti Vaasantien vartta pitkin, kunnes pyöräilijä pakotetaan turhalle sakkolenkille Mikkolantielle.

Mikkolantien varressa asuva hidas koiran ulkoiluttaja ja bussipysäkille lastenvaunujen kanssa kiirehtivä joutuu jakamaan ahtaan kulkutilan ohi sujahtavan työmatkapyöräilijän kanssa.

Mikkolantie
Mikkolantie (c) Google Maps. Keltaiset pallot risteyksiä autotien kanssa. Siniset pallot tien ylitykset. Punaisella ideaali pyörätieyhteys.

Tulevaisuus

Pyöräliikenne kasvaa. Asukasmäärä kasvaa. Todennäköisesti myös Mikkolantien varrella olevat alueet kasvaa lisäten liikennettä, niin autoilla kuin pyörillä, sekä potentiaalisilla pyöräilijöillä. Nykyinen väylä ei vain riitä. Se ei ole turvallinen ja sujuva nykytilassakaan.

Olisi sujuvaa ja turvallista erottaa nopea pyöräliikenne Mikkolantien hitaammasta kevyestä liikenteestä. Mikäli Soppeenmäessä Vaasantien vartta kulkeva kevyenliikenteenväylä jatkuisi ison tien varressa pyörätienä Saurion vedenottamon kohdalta aina Tampereen rajalle, Akuntehtaan taakse, saisimme toimivan ja sujuvan polkupyöräbaanan. Tämä 2,5km reitti ilmakuvassa punaisella. Matkalla sijaitsee kolme tietä, Terätie, Keijärventie ja Ravitie, joidenka yli tai ali väylän tulisi kulkea.

Tällä tavalla Soppeenmäestä muodostuisi suora ja sujuva polkupyöräväylä aina Tampereelle asti.

Miksi?

  • Turvallisuus. Nopeampi kulkutapa olisi erotettuna hitaammasta kevyestä liikenteestä eikä matkalla olisi risteyksiä tai ylityksiä autotien kanssa.
  • Nopeus. Väylä nopeuttaisi merkittävästi pyöräilyä Ylöjärven ja Tampereen välillä.
  • Houkuttelevuus. Nopea ja sujuva infra houkuttelee pyöräilemään. Polkupyöräilystä tulisi entistä kilpailukykyisempi vaihtoehto autoiluun. Toimiva liikenneinfra toimii myös vetovoimatekijänä alueelle.
  • Uusia teitä ja infraa alueelle joudutaan jokatapauksessa rakentamaan mikäli alue nykyisestään kasvaa.

Lisäksi seudulliset ja paikalliset tavoitteet nostaa pyöräilyn kulkutapaosuutta vaativat konkreettisia tekoja. Myös ilmastonmuutoksen torjunta vaatii meiltä reippaita muutoksia liikenteeseen. Erityisesti joukkoliikenteeseen sekä pyöräilyyn.

Mutta se maksaa?

Kaikki maksaa, se on selvä. Myös nykytilassa pysyminen maksaa. Pyöräily lisääntyy ja viimeistään alueen kehittyessä ja rakentuessa täytyy uutta tieinfraa rakentaa joka tapauksessa. Myös kevyenliikenteenväyliä.

Toimiva pyöräilyväylä tuo myös kustannussäästöjä terveyshyötyjen, onnettomuuksien ehkäisyn ja alueen houkuttelevuuden kautta. Toimiva pyöräilyinfra sujuvoittaa myös autoliikennettä, paitsi vähempien kohtaamisien kautta, myös siinä että yhä useampi vaihtaa liikkumisensa pyöräilyyn.

Pyöräilyn kulkutapaosuuden nosto on myös merkittävä ilmastonmuutoksen torjuntakeino. Tätä ei voi rahassa laskea.

Tämänkaltainen polkupyöräbaana voisi olla myös sellainen mihin voisimme hakea ja saada merkittävää avusta myös valtiolta.

Koska?

Tarve olisi jo nyt. Tämän kaltaiset hankkeet kuitenkin tuntuvat ottavan aikaansa.. Joten ainakin suunnittelu täytyisi oloittaa viimeistään nyt.

 


 

Meillä on suora ja tasainen yhteys sinne minne suurin osa liikenteestä suuntautuu, Tampereelle. Miksi emme tarjoa sitä pyöräilijöille?