Liikenneturvallisuustyöryhmä

Vaalikampanjoinnin keskeytti tänään oikeat paikallispoliitikon hommat kun Ylöjärven liikenneturvallisuuden työryhmä kokoontui. Ryhmässä on edustajat tieverkosta vastaavasta teknisestä lautakunnasta, kaavoituksesta vastaavasta ympäristölautakunnasta, poliisin ja liikenneturvan edustaja sekä kaupungin suunnitteluinsinööri ja kunnossapitopäällikkö. Itse olen ryhmässä ympäristölautakunnan edustajana.

Työryhmä käy läpi liikenneturvallisuutteen liittyvät palautteet ja aloitteet sekä ajankohtaiset liikenneturvallisuusasiat. Työryhmä valmistelee tarvittaessa esityksiä teknisen lautakunnan toteutettavaksi. Valtaosa palautteista liittyy ajonopeuksien hillitsemiseen sekä läpiajoliikenteeseen.
Tänään kauden ekassa kokouksessa oli käsiteltäviä asioita niin paljon että varsinaisiin toimenpide-ehdotuksiin päästään vasta ensi kuussa. Tänään kävimme hyvää keskustelua mm. suojateiden ja pyöräilyn turvallisiin olosuhteisiin, itsekin toin keskustelussa hyviä kehityskohteita esille. Kävimme myös läpi kaupungin siirrettävien nopeusmittareiden tuottamaa tietoa, jota voidaan käyttää esim. hidasteiden tarpeellisuuden ja kiireellisyyden arvioinnissa.

Illan kokous vahvisti sen että kyseinen työryhmä on erittäin mielenkiintoinen ja tarpeellinen. Olen erittäin tyytyväinen että saan olla mukana tuomassa erityisesti jalankulun ja pyöräilyn näkökulmaa liikenneturvallisuuden kehittämiseen.

Veittijärven alikulku

Veittijärven koulun kohdalla on ollut Kuruntien alittava alikulku kaavaan merkittynä jo vuodesta 2006. Nyt viisitoista vuotta myöhemmin alikulku toteutuu.

Hieman kyllä yllätyin että tätä alikulkua kohtaan on näinkin kovaa vastustusta. Siitä jätettiin peräti kolme alikulkua vastustaa muistutusta, joissa naapuriin tuleva uusi jalankulun ja pyöräilyn väylän pelätään vähentävän asumisviihtyvyytä. Ymmärrän toki että pelko siitä päristelevistä mopoista on aiheellinen, mutta luulen että pitemmän päälle viihtyvyyttä lisää se ettei tarvitse odotella valojen vaihtumis vilkkaan tien varressa.

Pyörävaalit

Allekirjoitin Pyöräliiton pyörävaalien teesit.

Kun jokapäiväisenä kulkupelinä on polkupyörä, ne oli helppo allekirjoittaa. Pyöräilyn edellytyksiä tulisi nostaa myös Ylöjärvellä. Sillä ei ole kuin positiivisia vaikutuksia, niin liikenteen sujuvuuden, viihtyisyyden, terveyden kuin ilmaston kannalta.

Pyöräliikenne on myös kasvanut meillä voimakkaasti. Erityisesti tämän näkee Mikkolantien varressa työmatkaliikenteessä. Tästä syystä teimmekin valtuustoaloitteen polkupyöräbaanasta, sillä tulevaisuuden pyöräliikenteen tarpeisiin vastaaminen tulee aloittaa jo nyt.

Toisinaan asiassa eletään vastakkainasettelua, turhaan. Pyöräilyn, kuten myös jalankulun ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten kasvattaminen parantaa myös autoilua. Toimivat väylät lisäävät kaikkien kulkumuotojen sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi jokainen auton polkupyörään tai bussiin vaihtava lyhentää autoruuhkaa ja pienentää parkkipaikkojen tarvetta.

Kommentoin lyhyesti pyörävaalien teemoja Ylöjärveltä:

1. Pyöräilyn edistämisohjelma

Meillä on kaupungilla Tuhat jalkaa, kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, joka mielestäni kaipaisi päivitystä. Mielestäni meiltä puuttuu kuitenkin riittävä poliittinen tahtotila tuoda pyöräily ja muu kestävä liikkuminen sille tasolle mitä sen tulisi olla.

2. Riittävästi ja laadukkaita investointeja pyöräliikenteeseen

Kyllä! Teimme valtuustoaloitteen polkupyöräbaanasta Ylöjärven ja Tampereen välille. Kyseisellä välillä pyöräliikenne on kovassa kasvussa ja tarvitsee kipeästi investointeja. Toistaiseksi suorat pyöräilyinvestoinnit ovat olleet vain pyörätelineet bussipysäkeillä. Se ei riitä.

3. Talvikunnossapito laadukkaaksi

Pyörällä voi kulkea talvellakin. Ja yhä useampi kulkisi jos väylät sen mahdollistaisivat. Mielestäni tässä asiassa emme ole seudulla jäljessä, mutta ei ole yhtään varaa lipsua.

4. Pyöräliikenteen seuranta kuntoon

Poliittisen tahtotilan saavuttamiseksi tulisi olla myös oikeaa dataa. Hyvät asukaskyselyt ja suoraliikenteen laskenta edesauttaisi tahtotilan luomisessa ja investointien tarpeellisuuden arvioinnissa. Liikenteen laskuri polkupyöräbaanan vieressä olisi hieno lisämauste.

5. Lisää pyörämatkailijoita

Polkupyörä on lähi- ja kotimaan matkailun mahdollistaja. Olemme sopivasti Näsijärveä kiertävän reitin varrella. Pyörämatkalle mahtuu paljon matkailukohteita ravintoloista saunoihin. Kuuselan rannan kehittämistyössä nostin esille myös mahdollisuudet olla hyvä kohde pyörämatkailijoille.

6. Sujuvat ja turvalliset pyöräliikenteen yhteydet kouluihin, liikunta- ja tapahtumapaikkoihin

Koulut erityisesti ovat avainasemassa pyöräilykulttuurin kehittymisessä. Mahdollisuus kulkea koulumatkat turvallisesti pyörällä tulee olla koulu- ja koulujen alueiden suunnittelun lähtökohdista.

7. Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt huomioitavat suunnittelussa ja päätöksenteossa

Alueiden kaavamuutoksissa ja uutta kaupunkia suunniteltaessa pyöräilyn mahdollisuudet tulee nostaa lähtökohdaksi. Pyöräilyn tulee olla mahdollista ja sujuvaa, mutta ennen kaikkea myös turvallista koko kaupungin alueella. Edelleen luodaan herkästi katusuunnitelmia ja kaavoja jotka eivät tähän taivu.

Rakentamisessa tulisi myös huomioida pyöräilyn suosion kasvu ja ottaa esimerkiksi pyöräsäilytyksessä huomioon riittävien tilojen lisäksi erilaiset tavarapyörät ja mahdollisuus esimerkiksi pyörän huoltoon. Autojen kohdalla riittävä pysäköinti huomioidaan, miksei suosiotaan kasvattavan ja kestävän pyöräilyn?

Laatikkopyöräilyä Ylöjärvellä. Ei oltu ainoita..

 

Tutustuin Oulun kaupunkipyöriin Paikallisliikennepäivillä 2019. Oulussa kyseisen pyöräjärjestelmän kanssa tulikin vähä tarpeettomia mutkia matkaan, mutta Tampereella ollaan ottamassa kaupunkipyöriä käyttöön tänä kesänä. Toivon että tulevaisuudessa ne ovat osa seudullista joukkoliikennejärjestelmää ja myös Ylöjärvellä olisi helpot ja edulliset kaupunkipyörät käytössä.

Tarvitsemme pyöräbaanan

Pyörällä Tampereelle

Nykytila

Soppeenmäestä pyörätie Tampereelle kulkee Mikkolantietä pitkin. Kyseessä on kevyenliikenteenväylä jossa pyöräilijöiden lisäksi kulkee jalankulkijoita ja muuta kevyttä liikennettä. Jalankulkijoiden joukossa on niin juoksulenkillä olevia, koiran ulkoiluttajia, lapsia kuin ikäihmisiä sekä lastenvaunuja työntäviä. Myös pyöräilijöitä väylällä on runsaasti. Onhan kyseessä käytännössä ainoa käytettävä väylä Ylöjärven ja Tampereen välillä.

Kahden hyvin erilaisen kulkumuodon, hitaiden jalankulkijoiden sekä nopeiden pyöräilijöiden lisäksi reitillä on lukuisia risteyksiä autotien kanssa. Sauriontien ja Teivon raviradan välillä on kymmenkunta vilkasta risteystä Mäkkylänrinteen kerrostaloille, päiväkodille ja tien varressa olevalle liikerakennukselle. Lisäksi on kourallinen pihaliittymiä. Ilmakuvassa risteykset merkitty keltaisella.

Teivossa väylä jatkuu suoraan Tampereen puolelle Lamminpään läpi tai tietä ylittämällä Vaasantien varressa kulkevaa kevyenliikenteen väylää.

Ylöjärvellä kulkee kevyenliikenteenväylä Vaasantien varressa aina Metsäkylän rajalta Soppeenmäkeen. Tampereelle tätä pyöräilevät joutuvat ylittämään vilkkaan Mikkolantien väistämisvelvollisina Sauriontien kohdalla. Tässä kohtaa soisi kyllä olevan uuden tieliikennelain mukainen polkupyörän ylityspaikka. Sen verran usein (epätietoiset?) autoilijat ja pyöräilijät sopivat omat ylitysjärjestyksensä.

Reitin suurinopeuksisin ja vilkkain osuus on siis laitettu kiertämään Mikkolantien kautta. Epäkätevästi ja turvattomasti.

Nykytilanteessa Ylöjärven ja Tampereen välinen runsas ja kasvava pyöräliikenne kulkee siis ahtaalla kevyenliikenteen väylällä, joka sisältää useita vaarallisia risteyksiä autojen kanssa sekä vilkkaasti liikennöidyn tien ylittämistä. Osa matkasta saattaa sujua jouhevasti Vaasantien vartta pitkin, kunnes pyöräilijä pakotetaan turhalle sakkolenkille Mikkolantielle.

Mikkolantien varressa asuva hidas koiran ulkoiluttaja ja bussipysäkille lastenvaunujen kanssa kiirehtivä joutuu jakamaan ahtaan kulkutilan ohi sujahtavan työmatkapyöräilijän kanssa.

Mikkolantie
Mikkolantie (c) Google Maps. Keltaiset pallot risteyksiä autotien kanssa. Siniset pallot tien ylitykset. Punaisella ideaali pyörätieyhteys.

Tulevaisuus

Pyöräliikenne kasvaa. Asukasmäärä kasvaa. Todennäköisesti myös Mikkolantien varrella olevat alueet kasvaa lisäten liikennettä, niin autoilla kuin pyörillä, sekä potentiaalisilla pyöräilijöillä. Nykyinen väylä ei vain riitä. Se ei ole turvallinen ja sujuva nykytilassakaan.

Olisi sujuvaa ja turvallista erottaa nopea pyöräliikenne Mikkolantien hitaammasta kevyestä liikenteestä. Mikäli Soppeenmäessä Vaasantien vartta kulkeva kevyenliikenteenväylä jatkuisi ison tien varressa pyörätienä Saurion vedenottamon kohdalta aina Tampereen rajalle, Akuntehtaan taakse, saisimme toimivan ja sujuvan polkupyöräbaanan. Tämä 2,5km reitti ilmakuvassa punaisella. Matkalla sijaitsee kolme tietä, Terätie, Keijärventie ja Ravitie, joidenka yli tai ali väylän tulisi kulkea.

Tällä tavalla Soppeenmäestä muodostuisi suora ja sujuva polkupyöräväylä aina Tampereelle asti.

Miksi?

  • Turvallisuus. Nopeampi kulkutapa olisi erotettuna hitaammasta kevyestä liikenteestä eikä matkalla olisi risteyksiä tai ylityksiä autotien kanssa.
  • Nopeus. Väylä nopeuttaisi merkittävästi pyöräilyä Ylöjärven ja Tampereen välillä.
  • Houkuttelevuus. Nopea ja sujuva infra houkuttelee pyöräilemään. Polkupyöräilystä tulisi entistä kilpailukykyisempi vaihtoehto autoiluun. Toimiva liikenneinfra toimii myös vetovoimatekijänä alueelle.
  • Uusia teitä ja infraa alueelle joudutaan jokatapauksessa rakentamaan mikäli alue nykyisestään kasvaa.

Lisäksi seudulliset ja paikalliset tavoitteet nostaa pyöräilyn kulkutapaosuutta vaativat konkreettisia tekoja. Myös ilmastonmuutoksen torjunta vaatii meiltä reippaita muutoksia liikenteeseen. Erityisesti joukkoliikenteeseen sekä pyöräilyyn.

Mutta se maksaa?

Kaikki maksaa, se on selvä. Myös nykytilassa pysyminen maksaa. Pyöräily lisääntyy ja viimeistään alueen kehittyessä ja rakentuessa täytyy uutta tieinfraa rakentaa joka tapauksessa. Myös kevyenliikenteenväyliä.

Toimiva pyöräilyväylä tuo myös kustannussäästöjä terveyshyötyjen, onnettomuuksien ehkäisyn ja alueen houkuttelevuuden kautta. Toimiva pyöräilyinfra sujuvoittaa myös autoliikennettä, paitsi vähempien kohtaamisien kautta, myös siinä että yhä useampi vaihtaa liikkumisensa pyöräilyyn.

Pyöräilyn kulkutapaosuuden nosto on myös merkittävä ilmastonmuutoksen torjuntakeino. Tätä ei voi rahassa laskea.

Tämänkaltainen polkupyöräbaana voisi olla myös sellainen mihin voisimme hakea ja saada merkittävää avusta myös valtiolta.

Koska?

Tarve olisi jo nyt. Tämän kaltaiset hankkeet kuitenkin tuntuvat ottavan aikaansa.. Joten ainakin suunnittelu täytyisi oloittaa viimeistään nyt.

 


 

Meillä on suora ja tasainen yhteys sinne minne suurin osa liikenteestä suuntautuu, Tampereelle. Miksi emme tarjoa sitä pyöräilijöille?